Open tools
Open share menu
Vuosikertomus 2013

Kauppapaikat

Kauppapaikkaverkosto on Keskon strateginen kilpailutekijä, joka luo mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle sekä myynnin ja asiakastyytyväisyyden kasvattamiselle. Monikanavaisuuden merkitys kasvaa vähittäiskaupassa ja verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kasvu yhdistettynä kattavaan kauppapaikkaverkostoon on Keskon keskeinen kilpailutekijä.

Konsernin strategisia kauppapaikkoja ovat vähittäiskaupan suuryksiköt tai sellaisiksi kehitettävissä olevat kohteet. Niihin liittyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä tilojen hallinnan jatkuvuuteen, muutosjoustavuuteen ja taloudelliseen arvoon liittyviä intressejä, joiden vaalimiseksi Kesko haluaa pääsääntöisesti omistaa nämä kohteet.

Peruskohteet ovat konsernin omistamia tiloja, myös suuryksiköitä ilman merkittävää kehittämistarvetta, jotka voidaan myydä ja vuokrata takaisin konsernin liiketoiminnan käyttöön. Vuonna 2014 kauppapaikoista 54 % oli strategisia.

Investoinnit

Keskon kasvun kannalta keskeisiä investointikohteita ovat päivittäistavarakaupan investoinnit Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin sekä tarkoin kohdistetut investoinnit ruokakaupan ja rautakaupan kauppapaikkoihin Venäjällä. Kesko investoi vain niihin tiloihin, joita tarvitaan sen omaan tai sitä tukevaan liiketoimintaan.

Monikanavaisen liiketoiminnan tarpeet otetaan huomioon uusia tiloja suunniteltaessa ja olemassa olevien tilojen uudistamisessa. Keskon kansainvälistymisen myötä ulkomaille suuntautuvien investointien merkitys on kasvanut.

Keskon kiinteistöjärjestely 

Keskon tavoitteena on perustaa pääosin Keskon omistamia kauppapaikkoja ja kauppakeskuksia omistava ja hallinnoiva osakeyhtiö (yhteisyritys), jossa Kesko olisi mukana yhtenä merkittävänä sijoittajana. Yhteisyrityksen toteutuessa Kesko-konserni jatkaisi toimintaansa kauppapaikoissa niiden myynnin yhteydessä solmittavin pitkäaikaisin vuokrasopimuksin. Yhteisyritykseen Suomesta ja Ruotsista myytäväksi suunniteltujen kauppapaikkojen käyväksi arvoksi on tarkentunut enintään noin 670 miljoonaa euroa. Järjestelyn ennakoidaan toteutuvan alkuvuoden 2015 aikana. Yhteisyrityksen toteutuminen riippuu sijoittajien kiinnostuksen lisäksi siitä, että Keskon on mahdollista saavuttaa järjestelyssä ehdot, jotka ovat sen kannalta liiketaloudellisesti perusteltavissa konsernin taloudellisesti vahva asema huomioon ottaen.


 

Tiesitkö että:

Vuoden 2015 alkupuolella avatun K-supermarket Hollolan suunnittelussa verkkokaupan vaatimat tilat on otettu huomioon jo alusta lähtien. Kaupan henkilökunta tuo asiakkaan ostokset suoraan autolle. Verkkokaupan asiakkaille varataan kaupan pihalta omat parkkipaikat ja ostosten maksu tapahtuu tuotteita noudettaessa auton luona. Kauppaan rakennetaan muun muassa erillinen säilytys- ja pakkaustila verkkokaupasta tilatuille tuotteille. Näin palvelu saadaan toimivaksi niin asiakkaiden kuin kaupan henkilökunnankin näkökulmasta.

 
Kesko on sitoutunut tehostamaan energiankulutustaan

Kesko on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimuksessa, jossa olemme sitoutuneet tehostamaan energiankulutustamme erilaisin säästötoimenpitein 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä vastaa noin 3 200 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Vuoden 2014 aikana Kesko on tehostanut energiankulutustaan 59 GWh:n verran ja saavuttanut tavoitteestaan 90 %.

Kehitämme jatkuvasti uusia energiatehokkaita ratkaisuja rakentamiseen ja kiinteistöjen käyttöön sekä ohjeistamme kaupan henkilökuntaa. Jotta energiatehokkuuden parantaminen olisi mahdollista, käytämme kattavaa energiankulutuksen seurantajärjestelmää ja taloautomaation kaukovalvontaa osana päivittäistä ylläpitoa.

Koko kiinteistökannalle laskettu sähkön kokonaiskulutus vuonna 2014 oli 754 GWh, kun vuoden 2013 kulutus oli 764 GWh. Kiinteistökannan hienoisesta kasvusta (0,9 %) huolimatta sähkön kokonaiskulutus laski 1,3 %.

Lue lisää GRI-osiosta.

Energiatehokas rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito

Kun uutta kauppapaikkaa tai kauppakeskusta suunnitellaan ja rakennetaan, lähtökohtana on kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Rakentamisessa sekä olemassa olevien rakennusten uudistamisessa otetaan käyttöön ratkaisuja, jotka vähentävät kiinteistöjen elinkaarenaikaista materiaalien ja energian kulutusta. Keskon tavoitteena ovat kaupan alan alhaisimmat elinkaarikustannukset, huolehtien samalla optimaalisten olosuhteiden säilymisestä niin asiakkaille, työntekijöille kuin tuotteillekin. Optimaaliset olosuhteet on otettava huomioon jo suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kauppojen energiatehokkailla ratkaisuilla, kuten kylmäkalusteiden kansilla ja ovilla, lauhdelämmön talteenotolla, hiilidioksidia käyttävillä kylmälaitteilla sekä säädettävällä ja kohdennetulla valaistuksella päästään huomattaviin energiasäästöihin.

Kaikki uudet K-ruokakaupat varustetaan kannellisilla ja ovellisilla pakastekalusteilla. Kannellisten altaiden avulla säästyy 40 % energiaa kannettomiin verrattuna.

Kaikkien K-ryhmän kauppojen uusissa mainosvaloissa käytetään led-valoja. Led-valomainosten säästö tavallisiin neonputki- ja loisteputkiratkaisuihin verrattuna on 60−70 %.

K-supermarket Postitalo keskellä Helsinkiä

Energiatehokkuus ja ympäristöasiat on huomioitu toukokuussa 2014 Helsingin ydinkeskustassa avautuneessa K-supermarket Postitalossa. Kaupan rakentamisessa jouduttiin huomioimaan tavallista tarkempia, esimerkiksi julkisivun valomainoksia koskevia määräyksiä, sillä kiinteistö on suojeltu kohde. Kaupassa on hyödynnetty energiaa säästävää led-valaistusta. Kaupan kylmälaitteet perustuvat hiilidioksiditeknologiaan ja kylmätiskeiksi on valittu energiatehokkaat vaihtoehdot.

Joka päivä vuoden ympäri auki oleva K-supermarket Postitalo on saanut kehuja ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Brittiläinen Kantar Retail -tutkimusyritys sijoitti K-supermarket Postitalon jaetulle kolmannelle sijalle kaikista vuonna 2014 arvioiduista kaupoista. Arviossa kiiteltiin muun muassa kaupan monipuolisia palvelutiskejä, siistiä ostoympäristöä ja inspiroivaa sijoittelua.


Uudet hankkeet Itäkeskus ja Kivistö

Kesko rakentaa Helsingin Itäkeskukseen nykyisen K-citymarketin alueelle uudenaikaisen kauppakeskuksen. Uuden kauppakeskuksen suunnittelussa painotetaan erityisesti sen hyvää saavutettavuutta sekä viihtyisiä ulkoalueita. Alueen asemakaava mahdollistaa myös asuntorakentamisen.

Uusi kauppakeskus tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisen asiointikokemuksen ja yrityksille uudenlaiset mahdollisuudet monikanavaiseen yrittämiseen. Teknologiaa hyödyntämällä yritys voi toimia ja asiakas asioida kauppakeskuksessa sekä fyysisesti että virtuaalisesti.

Kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2017 lopussa. Sen koko on 26 000 kerrosneliömetriä ja investoinnin arvo noin 100 miljoonaa euroa.

Vantaan Kivistön suunniteltavaan kaupunkikeskukseen sovelletaan Suomessa ensimmäistä kertaa brittiläistä One Planet Living -konseptia, joka hyödyntää resurssiviisauden ja kestävän kehityksen periaatteita. Kesko on mukana hankkeessa ja aikoo rakentaa kaupunkikeskukseen uuden K-citymarketin.

Omistetut kauppapaikat ja kiinteistöt

 

Kirjanpitoarvo alueittain, milj. €

2014

2013

Suomi

988

1 004

Muut Pohjoismaat

82

89

Baltia ja Valko-Venäjä

43

39

Venäjä

317

291

Yhteensä

1 430

1 423

     

Pinta-ala alueittain, 1 000 m²

2014

2013

Suomi

770

758

Muut Pohjoismaat

117

121

Baltia ja Valko-Venäjä

113

112

Venäjä

164

143

Yhteensä

1 164

1 135

     

Kirjanpitoarvo toimialoittain, milj. €

2014

2013

Päivittäistavarakauppa

880

849

Rauta- ja erikoiskauppa

430

432

Auto- ja konekauppa

68

67

Muut

52

75

Yhteensä

1 430

1 423

     

Pinta-ala toimialoittain, 1 000 m²

2014

2013

Päivittäistavarakauppa

586

556

Rauta- ja erikoiskauppa

450

448

Auto- ja konekauppa

71

68

Muut

57

63

Yhteensä

1 164

1 135

     

   

Vuokratut kauppapaikat ja kiinteistöt

 

Pinta-ala alueittain, 1 000 m²

2014

2013

Suomi

2 328

2 317

Muut Pohjoismaat

146

161

Baltia ja Valko-Venäjä

459

456

Venäjä

25

30

Yhteensä

2 958

2 963

     

Vuokravastuut alueittain, milj. €

2014

2013

Suomi

2 038

2 154

Muut Pohjoismaat

42

49

Baltia ja Valko-Venäjä

175

132

Venäjä

20

32

Yhteensä

2 276

2 368

     

Vuokravastuut, milj. €

2014

2013

Yhden vuoden kuluessa

343

360

Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa

1 065

1 088

Yli viiden vuoden kuluessa

868

920

Yhteensä

2 276

2 368