Open tools
Open share menu
Vuosikertomus 2013

Päivittäistavarakauppa

Suomessa yli 900 K-ruokakaupan asiakastyytyväisyydestä vastaavat K-ruokakauppiaat, joiden kanssa Ruokakesko toimii tehokkaalla ketjuliiketoimintamallilla. Kespro on Suomen johtava HoReCa-alan tukkukauppa. Vuonna 2014 ruoan verkkokauppa sekä muiden sähköisten palvelujen tarjonta asiakkaille kasvoi. Vuoden 2015 alusta K-citymarketien käyttötavarakauppa siirtyi Ruokakeskoon. Uusi kokonaisuus, Keskon päivittäistavarakauppa, tarjoaa yhtenäisemmän asiakaskokemuksen.

K-ruokakaupoissa käy päivittäin noin 900 000 asiakasta, joiden odotuksissa korostuvat monipuolinen valikoima, asioinnin helppous, edullisuus ja vastuullisuus.

Ruokakeskon keskeisiä tehtäviä ovat tuotteiden keskitetty hankinta, valikoimanhallinta, logistiikka sekä ketjukonseptien ja kauppapaikkaverkoston kehittäminen. Ruokakeskon ja K-ruokakauppiaiden yhteistoiminta perustuu ketjusopimuksella määriteltyyn ketjutoimintaan, jolla taataan toiminnan asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kilpailuetujen toteutuminen. K-ruokakauppojen ja Ruokakeskon kilpailukykyä vahvistavat tehokkaat toimintatavat ja pitkäaikaiset yhteistyömallit valittujen kumppaneiden kanssa.

Paikallisesti toimivat K-kauppiaat huolehtivat oman kauppansa asiakkaiden palvelusta laajoine valikoimineen, henkilökunnan osaamisesta, tuotteiden laadusta ja liiketoiminnan tuloksellisuudesta. K-kauppiaat rakentavat paikallisten asiakkaidensa tarpeita vastaavan valikoiman sekä palvelun heidän toiveitaan kuunnellen ja asiakastietoa hyödyntäen. K-ruokakauppias täydentää ketjunsa yhteistä valikoimaa muun muassa paikallisilta tuottajilta saatavalla lähiruoalla.


Ruokakeskon ja K-ruokakauppiaiden yhdessä kehittämät sähköisen kaupan palvelut tarjoavat K-ruokakauppojen asiakkaille helpompia tapoja ruokaostoksiensa tekemiseen. K-ruokakauppojen  verkkokauppojen verkosto kasvaa edelleen ja uudet sähköiset palvelut täydentävät kaupan palvelua. K-ruokakauppiailla on useita Tilaa ja nouda -verkkokauppoja eri puolella Suomea.

Lue lisää: Tilaa ja nouda -palvelusta

Päivittäistavarakaupan kilpailuedut
  • Parhaimmat tuoreosastot ja laajimmat valikoimat
  • K-kauppiasyrittäjyys takaa toiminnan asiakaslähtöisyyden ja tehokkuuden
  • Edulliset ja laadukkaat Pirkka- ja K-Menu-tuotteet
  • Kotimaisuus ja vastuullisuus
  • Laaja valikoima asiakkaan arkea helpottavia sähköisiä palveluja
Strategiset painopisteet
Strateginen tavoite Tehtiin 2014 Mitä tehdään seuraavaksi
K-ruokakauppojen ylivertaiset tuoreosastot sisältäen parhaat leivän, hedelmien ja vihannesten sekä palvelutiskien valikoimat. Lähes kaikissa K-ruokakaupoissa uudistettiin vuoden aikana tuoreosastoja. Kaupat jatkavat tuoreosastojensa uudistamista.
Kilpailukykyisen, luotettavan ja pysyvästi edullisen hintatason tarjoaminen asiakkaille. Satojen Ruokakeskon valikoimissa olevien tuotteiden hintaa laskettiin. Edullinen K-Menu-tuotesarja lanseerattiin. Kilpailukykyisten hintojen säilyttäminen ja markkinoiden muutoksiin reagoiminen. K-Menu-tuotesarjan kasvattaminen.
K-ruokakauppojen sähköisiä palveluja kehitetään tarjoamaan odotukset ylittävää asiakaskokemusta monikanavaisesti. K-ruokakauppojen verkkosivut uudistettiin huhtikuussa. Sisältöjä yhdistettiin
K-ruoka.fi-palvelun alle, josta löytyy mm. yli 5 770 Pirkka-reseptiä. Ostoslistapalvelu ja ateriasuunnittelu helpottavat ostosten suunnittelua.
Asiakkaalle personoituja sisältöjä lisätään. Tunnistetulle asiakkaalle tarjotaan oman ostohistorian ja kiinnostuksen mukaisia kohdennettuja etuja ja palveluita.
Ruoan verkkokauppapalveluita laajennetaan palvelemaan yhä useampia asiakkaita ympäri Suomea. K-ruokakauppojen verkkokauppaverkosto laajeni eri puolilla Suomea. Tilaa ja nouda -verkkokauppakonsepti lanseerattiin. K-citymarketin ruoan verkkokauppa laajeni koko pääkaupunkiseudulle. K-ruokakauppojen Tilaa ja nouda -palvelu laajenee liikenteellisiin solmukohtiin ympäri Suomea.

Päivittäistavarakaupan ketjut

K-citymarket

K-citymarketit tarjoavat asiakkaille laajat valikoimat päivittäis- ja käyttötavaroita. Vahvuuksia ovat erityisesti lihan, kalan ja aterioiden monipuoliset palvelutiskit.

K-supermarket

K-supermarket on tavallista parempi ruokakauppa, jonka vahvuuksia ovat erinomainen palvelu ja laajat valikoimat erityisesti hedelmä- ja vihannesosastoilla.

K-market

K-market on luotettava, palveleva, paikallinen ja asiakasta lähellä oleva lähikauppa. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle päivittäiseen arkeen liittyvät ruokavalikoimat ja lähipalvelut.

K-extra

K-extra on henkilökohtaisen palvelun lähikauppa, josta asiakas saa päivittäin tarvitsemansa tuotteet.

K-ruoka, Venäjä

Venäjällä toimivan K-ruoka-ketjun kilpailuetuina ovat tuoreet, laadukkaat ja laajat valikoimat.

Kespro

Kespro on Suomen johtava hotelli-, ravintola- ja catering-toimialan (HoReCa) tukkukauppa, joka toimii sekä asiakasyritystensä että kuntien kumppanina Suomessa. Kespro tarjoaa asiakkailleen monipuoliset hankintaratkaisut sekä toimitus- ja noutopalvelut.

Omat merkit vuonna 2014

Pirkka-tuotteita: 2 324
Pirkka Luomu -tuotteita: 116
Uusia Pirkka-tuotteita lanseerattiin: 232
K-Menu-tuotteita: 99

Pirkka laajensi merkittävästi lastenruokien ja -tarvikkeiden tuotesarjaansa sekä paistopisteleipien ja herkuttelutuotteidensa valikoimaa. Lisäksi ruoanvalmistusvälineiden valikoimaa kasvatettiin. K-ruokakauppojen edullisiin tuotteisiin keskittyvä uusi oma merkki K-Menu lanseerattiin keväällä 2014.

 

Tiesitkö että:

  • Yli 900 K-ruokakauppaa tarjoavat asiakkailleen kattavan verkoston. Noin puolet Suomen väestöstä asuu alle kilometrin päässä K-ruokakaupasta.
  • K-Menu-tuotteet ovat K-ruokakauppojen uusi oma merkkituotesarja, jonka valttina on edullisuus. Sarjan tuotteet ovat hyvälaatuisia arjen perustuotteita. Ensimmäiset tuotteet tulivat K-kauppoihin huhtikuussa 2014.
  • Noin 80 % K-ruokakaupoissa myydyistä tuotteista valmistetaan Suomessa.
 

Markkinat

Suomen päivittäistavarakaupan markkinat olivat vuonna 2014 noin 16,7 miljardia euroa (sis. alv), ja niiden arvioidaan kasvaneen noin 0,5 %–1,0 % (alv 0 %, Keskon oma arvio). HoReCa-alan markkinat olivat 2014 noin 1,9 miljardia euroa (sis. alv), ja niiden arvioidaan laskeneen noin 0,9 % (alv 0 %, PTY).

Markkinaosuudet

Ruokakauppa

Markkinaosuus Suomessa 33 % (Keskon oma arvio)
Kilpailijat: Prisma, S-market ja Alepa/Sale (S-ryhmä), Valintatalo, Siwa ja Euromarket
(Suomen Lähikauppa Oy), Lidl sekä M-ketjun myymälät

K-citymarketin käyttötavara

Markkinaosuutta ei voida luotettavasti laskea
Kilpailijat: tavaratalot, hypermarketit, erikoisliikeketjut ja verkkokaupat

HoReCa

Kespro, Suomi
Markkinaosuus Suomessa 24 % (Keskon oma arvio)
Kilpailijat: Meiranova, Metro-tukku, Heinon Tukku, Suomen Palvelutukkurit


Päivittäistavarakauppa lukuina
 

Lukumäärä

Myynti (alv 0 %),

milj. €

Vähittäismyynti ja kauppojen lukumäärät

2014

2013

2014

2013

K-citymarket, elintarvike

81

80

1 505

1 540

K-citymarket, käyttötavara*

82

81

581

613

K-supermarket

218

218

1 725

1 723

K-market (sis. liikenneasemat)

444

442

1 216

1 269

K-ruoka, Venäjä

5

4

103

70

Muut*

164

176

161

182

Päivittäistavarakauppa, vähittäismyynti

   

5 292

5 396

Kespro

   

780

795

Päivittäistavarakauppa yhteensä

913

921

6 072

6 191

* sisältää verkkokaupan

 
         

Päivittäistavarakaupan avainluvut

   

2014

2013

Liikevaihto

 

Milj. €

4 754

4 859

Liikevoitto

 

Milj. €

216,2

235,6

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä

 

Milj. €

223,2

230,9

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä liikevaihdosta

 

%

4,7

4,8

Investoinnit

 

Milj. €

98

101

Sidottu pääoma

 

Milj. €

1 007

1 069

Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä

 

%

22,2

21,6

Henkilökunta keskimäärin

   

6 176

5 950

         
         

Kiinteistöt

   

2014

2013

Omistuskohteet, pääomat

 

Milj. €

880

849

Omistuskohteet, pinta-ala

 

1 000 m²

586

556

Vuokrakohteet, vuokravastuu

 

Milj. €

1 503

1 514

Vuokrakohteet, pinta-ala

 

1 000 m²

1 279

1 281

         
         

CASE: SALAATTIBAARI ON SUOSITTU

 

Vuonna 2014 salaattibaarien suosio lisääntyi K-ruokakaupoissa. Yli 200 K-ruokakaupassa on jo salaattibaari.

Salaattibaarit ovat haastaneet perinteisen lounasruokailun mallin. Altaasta voi koota erilaisista salaatinaineksista mieleisensä annoksen. Näin asiakas saa helpon ja terveellisen lounaan tai välipalan.

Raaka-aineiden laatuun ja tuoreuteen kiinnitetään salaattibaarissa erityistä huomiota. K-ruokakauppiaat voivat tilata raaka-aineita myös lähituottajilta.

- Salaattibaarin raaka-aineet ovat valtaosin kotimaisia. Pyrimme huomioimaan sesongit, esimerkiksi keväällä tarjolla voi olla parsaa ja kesällä mansikoita, kertoo salaattibaaria kehittänyt myyntipäällikkö Marjut Marjakangas Ruokakeskosta.

- Salaattibaari on aina K-kauppiaansa näköinen ja tarjontaa kehitetään kaupoissa asiakkaiden toiveiden mukaan. Jos omasta K-kaupasta ei vielä löydy salaattibaaria, sitä voi toivoa kauppiaalta.

 

 

CASE: LAHJOITUKSILLA HÄVIKKIÄ PIENEMMÄKSI

 

Keskon vastuullisuusohjelman tavoitteena on vähentää K-ruokakaupoissa syntyvää ruokahävikkiä kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Ruokakesko on osana Päivittäistavarakauppayhdistystä sitoutunut ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja Motivan kanssa hankkeeseen, jonka tavoitteena on löytää keinoja entisestään vähentää kaupoissa syntyvän ruoka- ja pakkausjätteen määrää. Vuonna 2014 K-ruokakaupat olivat jälleen mukana Kuluttajaliiton hävikin pienentämiseen tähtäävässä Hävikkiviikko-kampanjassa.

Keskimäärin kaupan hävikin euromääräinen hinta on noin yhden prosentin liikevaihdosta.

-  Ruokahävikkiä pienennetään K-ruokakaupoissa muun muassa sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, henkilökunnan koulutuksen, viimeistä käyttöpäivää lähestyvien tuotteiden hintojen alennusten ja pakkausten ominaisuuksien optimointien avulla, Ruokakeskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske luettelee.

Lukuisat K-ruokakauppiaat lahjoittavat ruokaa myös hyväntekeväisyyteen vähävaraisille. Diplomikauppias Heimo Välisen K-supermarket Seilori Espoossa on yli viidentoista vuoden ajan jakanut lähellä viimeistä myyntipäivää olevaa ruokaa Espoon seurakuntien vapaaehtoistyöntekijöille edelleen jakelua varten.

- Tuntuisi hullulta heittää käyttökelpoista ruokaa roskiin, kun tarvitsijoita kerran on. Ruokajonossa käy paljon pienituloisia eläkeläisiä, asunnottomia ja työttömiä. Tietenkin asioilla on myös inhimillinen puoli ja ihmisillä on yksinkertaisesti nälkä. Kaikkien meidän täytyy syödä, Välinen toteaa.