Open tools
Open share menu
Vuosikertomus 2013

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2014 

Konsernin liikevaihto oli 9 071 milj. euroa, mikä on 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (9 315 milj. euroa). Yleinen taloustilanne ja kulutuskysyntä pysyivät vuoden aikana heikkoina erityisesti Suomessa. Liikevaihto laski ruokakaupassa 1,6 %, käyttötavarakaupassa 9,6 % ja konekaupassa 12,6 %. Rautakaupassa euromääräinen liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla, liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 3,6 %. Autokaupassa liikevaihto kasvoi 1,5 %. Konsernin liikevaihto Suomessa laski 3,4 % ja muissa maissa liikevaihto kasvoi 0,9 % ja paikallisissa valuutoissa 8,2 %. Venäjän ruplan heikentyminen vaikutti euromääräisen liikevaihdon kehitykseen erityisesti rautakaupassa. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 18,4 % (17,8 %).

 

Liikevaihto

Kehitys

Liikevoitto*

Muutos

1–12/2014

Milj. €

%

Milj. €

Milj. €

Ruokakauppa

4 316

-1,6

202,4

-0,8

Käyttötavarakauppa

1 316

-9,6

-37,4

-29,0

Rautakauppa

2 598

-0,4

57,7

+32,0

Auto- ja konekauppa

1 011

-2,5

29,6

-4,3

Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit

-171

-0,8

-19,7

-4,0

Yhteensä

9 071

-2,6

232,6

-6,2

* ilman kertaluonteisia eriä

    
     

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 232,6 milj. euroa (238,8 milj. euroa). Liikevaihdon laskusta huolimatta kannattavuus pysyi hyvällä tasolla merkittävien kustannussäästöjen ansiosta. Kannattavuus parantui selvästi rautakaupassa ja säilyi hyvällä tasolla ruokakaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Tulosta heikensivät käyttötavarakaupan myynnin lasku sekä erityisesti Anttilan liiketoiminnan tappiollisuus. Liiketoiminnan kulut ilman kertaluonteisia eriä laskivat 25,5 milj. euroa (1,4 %).

Liikevoitto oli 151,4 milj. euroa (248,4 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia eriä
-81,3 milj.euroa (9,6 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin sisältyy Anttilan tavarataloverkoston supistamisesta kirjattu uudelleenjärjestelyvaraus sekä K-citymarket käyttötavaran ja Anttilan yhdistämiseen liittyneistä käyttöomaisuuseristä kirjattu arvonalentuminen, yhteensä 46,8 milj. euroa. Lisäksi kertaluonteisiin eriin sisältyy Norjan Byggmakkerin vähittäiskauppaliiketoiminnan muutoksiin liittyvä uudelleenjärjestelyvaraus 5,2 milj. euroa, Keskon toimialarakennemuutokseen liittyneiden henkilöstövähennysten kustannukset 4,2 milj. euroa sekä Keskon pääkonttorin peruskorjaukseen liittyvä kiinteistön arvonalentumiskirjaus 21,0 milj. euroa. Vertailuvuoden kertaluonteisiin eriin sisältyi kiinteistöjen myyntivoittoja 9,4 milj. euroa.

Konsernin tulos ennen veroja oli 145,0 milj. euroa (242,3 milj. euroa).

Konsernin tulos osaketta kohden oli 0,97 euroa (1,75 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 22,05 euroa (22,96 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 11 305 milj. euroa ja se laski 2,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi vuonna 2014
68 568 uutta taloutta. K-Plussa-talouksien määrä oli vuoden lopussa 2,3 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,6 miljoonaa.


Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 304,4 milj. euroa (413,8 milj. euroa). Investointien rahavirta oli
-182,1 milj. euroa (-152,0 milj. euroa) ja siihen sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 11,2 milj. euroa (21,8 milj. euroa).

Konsernin vakavaraisuus pysyi erinomaisella tasolla. Likvidejä varoja oli vuoden lopussa 598 milj. euroa (681 milj. euroa). Korolliset velat olivat vuoden lopussa 499 milj. euroa (554 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -99 milj. euroa (-126 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 54,5 % (54,5 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 6,1 milj. euroa (5,8 milj. euroa). Niihin sisältyy 4,9 milj. euroa (5,7 milj. euroa) osuuspääoman korkoa Suomen Luotto-osuuskunnalta.

Verot

Konsernin verot olivat 36,6 milj. euroa (57,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 25,2 % (23,8 %). Vertailukauden veroasteeseen vaikutti Suomessa 1.1.2014 voimaan tullut yritysverokannan lasku
20 %:iin, minkä johdosta laskennallisia veroja tuloutui konsernituloslaskelmaan 14 milj. euroa. Verokannan muutoksen vaikutus vuoden 2013 veroasteeseen oli 5,6 prosenttiyksikköä.

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 194,0 milj. euroa (171,5 milj. euroa) eli 2,1 % (1,8 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 142,7 milj. euroa (125,5 milj. euroa), it-investoinnit 34,4 milj. euroa (22,9 milj. euroa) ja muut investoinnit 17,0 milj. euroa (23,2 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 40,5 % (41,3 %) kokonaisinvestoinneista.

Keskon strategiatyö etenee

Keskon strategiatyö on käynnistetty ja strategia valmistuu kevään 2015 aikana. Kesko tulee jatkossa olemaan entistä fokusoituneempi ja yhtenäisempi toimija. Strategiatyön painopistealueita ovat erityisesti myynnin ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kustannustason alentaminen toimintoja uudistamalla sekä digitaalisen kaupan ja palveluiden kehittäminen.

Kesko muutti toimialarakennettaan ja tavoittelee kilpailukykyisempää monikanavaista käyttötavarakauppaa

Kesko uudisti konsernin toimialarakennetta yhdistämällä käyttötavaratoimialaan kuuluvan K-citymarket Oy:n Ruokakesko Oy:öön. Keskon ruokakaupan toimiala muuttui päivittäistavarakaupan toimialaksi. Erilliset rauta- ja käyttötavarakaupan toimialat yhdistyivät rauta- ja erikoiskaupan toimialaksi.

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.1.2015 alkaen päivittäistavarakauppa, rauta- ja erikoiskauppa sekä auto- ja konekauppa. Kesko julkistaa uuden raportointirakenteen mukaiset vertailutiedot erillisellä tiedotteella 10.2.2015.

Toimialarakenteen muutoksella tavoitellaan asiakaskokemusten yhtenäistämistä ja asiakastyytyväisyyden parantamista toimialojen kaikissa ketjukaupoissa. Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaille aiempaa vaivattomampi monikanavainen asiointikokemus kivijalka- ja verkkokaupoissa sekä kilpailukyvyn lisääminen ja kannattavuuden parantaminen.


Keskon käyttötavara-, rauta- ja ruokakaupan muutossuunnitelmia koskeneet yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin 7.10.2014 Keskon käyttötavara- ja rautakaupan kotimaan yhtiöissä sekä Ruokakesko Oy:ssä, Kesko Oyj:ssä ja K-Plus Oy:ssä. Neuvottelut päättyivät 24.11.2014. Neuvottelujen piirissä oli noin 2 800 henkilöä ja yhtiöiden yhteenlasketun vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 230 henkilötyövuotta. Neuvottelujen tuloksena henkilöstön vähennystarpeeksi vahvistui yhteensä 193 henkilötyövuotta. Vähennyksiin sisältyvät myös mahdolliset eläkejärjestelyt ja määräaikaisten työsuhteiden päättymiset.

Anttilan kannattavuuden parantaminen

Anttilan kannattavuuden parantamiseksi tehtiin maaliskuussa päätös sulkea kahdeksan vuokratiloissa toimivaa Anttila-tavarataloa ja neljä Kodin1-tavarataloa sekä päätettiin tehostamistoimenpiteiden toteuttamisesta Anttila Oy:n ja K-citymarket Oy:n keskusyksiköissä. Vuoden 2014 loppuun mennessä on suljettu kuusi Anttila-tavarataloa. Anttilan kannattavuuden parantamiseksi tapahtuvan liiketoiminnan uudistamisen ohella selvitetään myös Anttila Oy:n myyntivaihtoehtoa.

Kesko jatkaa kiinteistöjärjestelyn valmistelua

Osa Keskon omistamista kauppapaikoista on tarkoitus myydä perustettavaan yhteisyritykseen. Järjestelyn ennakoidaan toteutuvan alkuvuoden 2015 aikana.

Keskon tavoitteena on perustaa pääosin Keskon omistamia kauppapaikkoja ja kauppakeskuksia omistava ja hallinnoiva osakeyhtiö (yhteisyritys), jossa Kesko olisi mukana yhtenä merkittävänä sijoittajana. Yhteisyrityksen toteutuessa Kesko-konserni jatkaisi toimintaansa kauppapaikoissa niiden myynnin yhteydessä solmittavin pitkäaikaisin vuokrasopimuksin. Yhteisyritykseen Suomesta ja Ruotsista myytäväksi suunniteltujen kauppapaikkojen käyväksi arvoksi on tarkentunut enintään noin 670 milj. euroa.

Yhteisyrityksen toteutuminen riippuu sijoittajien kiinnostuksen lisäksi siitä, että Keskon on mahdollista saavuttaa järjestelyssä ehdot, jotka ovat sen kannalta liiketaloudellisesti perusteltavissa konsernin taloudellisesti vahva asema huomioon ottaen.

Kauppapaikkojen myynnistä arvioidaan toteutuessaan syntyvän merkittävä kertaluonteinen myyntivoitto, joka täsmentyy selvityksen edetessä.

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 976 (19 489) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 225 henkilöä ja Suomen ulkopuolella lisäys oli 713 henkilöä.

Vuoden 2014 lopussa henkilömäärä oli 23 794 (23 863), joista Suomessa työskenteli 12 180 (12 776) ja Suomen ulkopuolella 11 614 (11 087) henkilöä. Henkilömäärän vähennys vuoden 2013 loppuun verrattuna oli Suomessa 596 henkilöä ja lisäys Suomen ulkopuolella 527 henkilöä.

Konsernin henkilöstökulut olivat 614 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.


Segmentit

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Ruokakauppa


 

1–12/2014

1–12/2013

Liikevaihto, milj. €

4 316

4 387

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €

202,4

203,3

Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä

4,7

4,6

Investoinnit, milj. €

91,4

91,6

   

Liikevaihto, milj. €

1–12/2014

Kehitys, %

Myynti K-ruokakaupoille

3 233

-2,9

Kespro

789

-1,7

K-ruoka, Venäjä

103

+46,7

Muut

191

+3,6

Yhteensä

4 316

-1,6

   

Ruokakaupan liikevaihto oli 4 316 milj. euroa (4 387 milj. euroa) ja se laski 1,6 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti Suomessa laski 1,9 % (alv 0 %). Päivittäistavaramarkkinoilla vähittäishintojen muutoksen arvioidaan olleen noin +1 % edelliseen vuoteen verrattuna (alv 0 %, Keskon oma arvio perustuen Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin) ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen 0,5—1 % edelliseen vuoteen verrattuna (Keskon oma arvio). Kuluttajahintojen nousu päivittäistavarakaupassa on pysähtynyt vuoden aikana. Kespron markkina-asema ja kannattavuus säilyivät hyvällä tasolla. Venäjän ruokakauppojen ruplamääräinen myynti ja kannattavuus kehittyivät suunnitellusti Venäjän talouskehityksen hidastumisesta ja ruplan heikkenemisestä huolimatta.

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 202,4 milj. euroa (203,3 milj. euroa) eli 0,8 milj. euroa edellistä vuotta vähemmän. Kannattavuus säilyi erinomaisella tasolla toiminnan tehostamisella saavutettujen säästöjen ansiosta. Liikevoitto oli 196,0 milj. euroa (208,0 milj. euroa). Kertaluonteiset erät olivat -6,5 milj. euroa (+4,8 milj. euroa).

Ruokakaupan investoinnit olivat 91,4 milj. euroa (91,6 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 81,5 milj. euroa (80,5 milj. euroa).


Käyttötavarakauppa


 

1–12/2014

1–12/2013

Liikevaihto, milj. €

1 316

1 457

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €

-37,4

-8,3

Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä

-2,8

-0,6

Investoinnit, milj. €

17,4

23,1

   

Liikevaihto, milj. €

1–12/2014

Kehitys, %

K-citymarket, käyttötavara

593

-5,5

Anttila

324

-17,0

Intersport, Suomi

171

-10,0

Intersport, Venäjä

15

-17,6

Indoor

176

-3,3

Musta Pörssi

20

-33,1

Kenkäkesko

20

-5,6

Yhteensä

1 316

-9,6

   

Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 1 316 milj. euroa (1 457 milj. euroa) ja se laski 9,6 %. Kulutuskysyntä käyttötavarakaupassa heikentyi edelleen. Myynti laski erityisesti Anttila- ja Kodin1-tavarataloissa. Vuoden aikana suljettiin kuusi Anttila-tavarataloa. Musta Pörssi keskittyy strategiansa mukaisesti verkkokauppaan ja sen myynnin kehitykseen vaikutti kauppapaikkaverkoston lopettaminen. Venäjän Intersportin euromääräisen myynnin laskuun vaikutti Venäjän ruplan heikentyminen. Panostuksia verkkokauppaan jatkettiin kaikissa ketjuissa.

Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -37,4 milj. euroa (-8,3 milj. euroa) ja se laski 29,0 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kehitykseen vaikutti erityisesti Anttilan myynnin laskun myötä kasvanut tappio. K-citymarket käyttötavaran, Suomen Intersportin ja Indoorin tulos säilyi hyvällä tasolla myynnin laskusta huolimatta.

Käyttötavarakaupan liikevoitto oli -85,0 milj. euroa (-2,1 milj. euroa). Kertaluonteisiin kuluihin, 47,6 milj. euroa, sisältyy merkittävimpinä erinä Anttilan tavarataloverkoston supistamisesta kirjattu uudelleenjärjestelyvaraus sekä K-citymarket käyttötavaran ja Anttilan yhdistämiseen liittyneistä käyttöomaisuuseristä kirjattu arvonalentuminen.

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat 17,4 milj. euroa (23,1 milj. euroa).


Rautakauppa


 

1–12/2014

1–12/2013

Liikevaihto, milj. €

2 598

2 607

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €

57,7

25,7

Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä

2,2

1,0

Investoinnit, milj. €

60,0

37,8

   

Liikevaihto, milj. €

1–12/2014

Kehitys, %

Rautakesko, Suomi

1 157

-1,3

K-rauta, Ruotsi

194

-5,3

Byggmakker, Norja

431

-8,4

K-rauta, Viro

78

+14,0

K-rauta, Latvia

53

+2,7

Senukai, Liettua

312

+18,6

K-rauta, Venäjä

250

-8,2

OMA, Valko-Venäjä

125

+17,8

Yhteensä

2 598

-0,4

   

Rautakaupan liikevaihto oli 2 598 milj. euroa (2 607 milj. euroa) ja se laski 0,4 %. Rautakaupan liikevaihdon kasvu paikallisissa valuutoissa oli 3,6 %.

Suomessa liikevaihto oli 1 157 milj. euroa (1 173 milj. euroa) ja se laski 1,3 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppatarvikkeiden osuus oli 785 milj. euroa ja se laski 1,4 %. Maataloustarvikekaupan osuus liikevaihdosta oli 372 milj. euroa, jossa oli laskua 1,3 %.

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa 2,1 % ja oli 1 003 milj. euroa (alv 0 %). Yrityspalvelun myynti oli edellisen vuoden tasolla. K-ryhmän rautakauppatarvikkeiden myynti Suomessa laski yhteensä 1,8 % ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan laskeneen noin 4,2 % (Keskon oma arvio). K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 463 milj. euroa (alv 0 %) ja se kasvoi 0,6 %.

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 441 milj. euroa (1 435 milj. euroa) ja se kasvoi 0,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 7,7 %. Ruotsissa ja Norjassa kruunumääräinen liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 10,5 %. Rautakaupan liikevaihdosta 55,5 % (55,0 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 57,7 milj. euroa (25,7 milj. euroa) ja se kasvoi 32,0 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttamääräisen myynnin kasvun sekä myyntikatteen kasvun ja kustannussäästöjen ansiosta tuloskehitys oli selvästi positiivinen. Tulos parani ulkomaan toiminnoissa. Rautakaupan liikevoitto oli 52,4 milj. euroa (24,8 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin sisältyy Norjan Byggmakkerin vähittäiskauppaliiketoiminnan muutoksiin liittyvä uudelleenjärjestelyvaraus 5,2 milj. euroa.

Rautakaupan investoinnit olivat yhteensä 60,0 milj. euroa (37,8 milj. euroa), joista ulkomaisten investointien osuus oli 67,0 % (44,1 %). Investoinneista 83,4 % kohdistui kauppapaikkoihin.


Auto- ja konekauppa


 

1–12/2014

1–12/2013

Liikevaihto, milj. €

1 011

1 037

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. €

29,6

33,9

Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä

2,9

3,3

Investoinnit, milj. €

14,3

15,1

   

Liikevaihto, milj. €

1–12/2014

Kehitys, %

VV-Auto

756

+1,5

Konekesko

256

-12,6

Yhteensä

1 011

-2,5

   

Auto- ja konekaupan liikevaihto oli 1 011 milj. euroa (1 037 milj. euroa) ja se laski 2,5 %.

VV-Auton liikevaihto oli 756 milj. euroa (745 milj. euroa) ja se kasvoi 1,5 %. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli +3,1 %.

VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 20,7 % (20,6 %). Volkswagen oli markkinajohtaja henkilö- ja pakettiautoissa.

Konekeskon liikevaihto oli 256 milj. euroa (293 milj. euroa) ja se laski 12,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto Suomessa oli 161 milj. euroa ja se laski 9,4 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 96 milj. euroa ja se laski 17,1 %. Liikevaihdon laskuun vaikutti erityisesti maatalouskonekaupan heikko markkinakehitys Suomessa ja Baltian maissa.

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 29,6 milj. euroa (33,9 milj. euroa) ja se laski 4,3 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten ja varastojen sopeutus on toteutunut suunnitellusti. Autokaupan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta.

Liikevoitto oli 29,4 milj. euroa (33,9 milj. euroa).

Auto- ja konekaupan investoinnit olivat 14,3 milj. euroa (15,1 milj. euroa). 

Muutokset konsernin rakenteessa

Tilikauden aikana konsernirakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2014 oli 995 315 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,46 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 1,00 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,26 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2014 lopussa 197 282 584 euroa. Vuoden aikana B-osakkeiden lukumäärää on lisätty kolme kertaa vuoden 2007 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Lisäykset on tehty 10.2.2014 (85 067 B-osaketta), 30.4.2014 (62 778 kpl) ja 4.6.2014 (39 214 kpl) ja näistä on kerrottu saman päivän pörssi-ilmoituksella. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingissä (Helsingin Pörssi) yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 11.2.2014, 2.5.2014 ja 5.6.2014. Yhtiön osakkeista saama merkintähinta 2 148 641,76 euroa on kirjattu yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.


Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2013 lopussa 26,80 euroa ja vuoden 2014 lopussa 28,56 euroa, missä oli kasvua 6,6 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2013 lopussa 26,80 euroa ja vuoden 2014 lopussa 30,18 euroa, missä oli kasvua 12,6 %. A-osakkeen ylin kurssi oli 32,31 euroa ja alin 24,60 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 33,33 euroa ja alin 25,10 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi vuoden aikana 5,7 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 5,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi laski 1,4 %.

Vuoden 2014 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 906 milj. euroa ja B-osakkeiden 2 031 milj. euroa, joka ei sisällä emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 2 937 milj. euroa ja se nousi vuoden 2013 lopusta 276 milj. euroa. Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2014 aikana 2,0 (1,1) milj. kpl, missä oli kasvua 75,3 %. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 58 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 47,3 (51,3) milj. kpl, missä oli laskua 7,8 %. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 1 412 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista 2014 oli 66 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä. Merkittävimmät näistä olivat BATS Chi-X, 27 % vaihdosta, ja Turquoise, 7 % vaihdosta (lähde: Fidessa).

Yhtiöllä on ollut johtoon kuuluville ja muille avainhenkilöille suunnattu vuoden 2007 optio-ohjelma, johon perustuvista optio-oikeuksista 2007C optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika oli
1.4.2012—30.4.2014 (merkintäaika on päättynyt). Optio-oikeudet oli listattu Helsingin pörssin pörssilistalle osakkeiden merkintäaikojen alusta alkaen. 2007C optio-oikeuksia vaihdettiin vuoden 2014 aikana 94 859 kpl 1 688 524 euron arvosta. Optio-ohjelma ja optio-ohjelmaan perustuneiden 2007A, 2007B ja 2007C optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika ja kaupankäynti pörssilistalla ovat päättyneet.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2012 antama 30.6.2015 asti voimassa oleva valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Osakkeet voidaan antaa maksua vastaan osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää osakkeiden merkintähinnasta, oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan ja oikeuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista.

Hallituksella oli myös varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2013 antama 30.9.2014 asti voimassa ollut valtuutus päättää enintään 500 000 oman B-osakkeen hankkimisesta. Keskon hallitus päätti helmikuussa 2014 aloittaa omien B-osakkeiden hankinnan. Hankinnan aloittamista koskevasta päätöksestä on tiedotettu pörssitiedotteella 4.2.2014 ja hankinta on aloitettu 18.2.2014. Omien osakkeiden ostovaltuutuksen mukainen enimmäismäärä, 500 000 omaa B-osaketta, hankittiin 31.3.2014 mennessä ja valtuutus on näin ollen täysin käytetty. Omien osakkeiden ostoista on tiedotettu pörssitiedotteella jokaisen päivän päättyessä, jona hankinta on tehty. Keskolla oli 31.12.2014 hallussaan yhteensä 995 315 omaa B-osaketta. Lisäksi hallituksella on 30.6.2017 asti voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta.

Hallitus päätti 4.2.2014 antaa 8.4.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen voimassa olevan omien osakkeiden osakeantivaltuutuksen ja Keskon kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2013 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ansaintajakson 2013 kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 50 520 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 24.3.2014 ja 25.3.2014. Ansaintajaksojen 2011—2013 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on palautunut yhteensä 5 642 osaketta osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Tilikauden aikaisesta palautumisesta on kerrottu pörssi-ilmoituksilla 7.2.2014, 23.5.2014 ja 25.7.2014. Kesko Oyj:n hallitus on 16.12.2014 päättänyt luovuttaa 8 791 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta yhtiön pääjohtajana 1.1.2015 aloittaneelle Mikko Helanderille. Osakkeiden luovutus perustuu Helanderin kanssa solmittuun toimitusjohtajasopimukseen. Luovutuksesta on kerrottu pörssitiedotteilla 16.12.2014 ja 17.12.2014. Lisätietoja hallituksella olevista valtuutuksista löytyy osoitteesta www.kesko.fi.


Hallituksen vuosille 2014—2016 päättämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella voidaan kolmen vuoden aikana antaa yhteensä enintään 600 000 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Hallitus päättää erikseen kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja kohderyhmän. Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 4.2.2014.

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2014 lopussa 39 869. Se on 2 940 vähemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli vuoden lopussa 27 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli vuoden lopussa 39 %.

Liputusilmoitukset

Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia tilikauden aikana.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Keskon konsernijohtoryhmään nimitettiin kaksi uutta jäsentä. CCJ Lauri Peltola (51) nimitettiin yhteiskuntavastuusta, viestinnästä ja sidosryhmäsuhteista vastaavaksi johtajaksi ja konsernijohtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään 2.3.2015. Keskon lakiasiainjohtaja, varatuomari, ekonomi Anne Leppälä-Nilsson (61) nimitettiin konsernijohtoryhmän jäseneksi. Keskon konsernijohtoryhmä on 1.1.2015 alkaen puheenjohtaja Mikko Helander, Jorma Rauhala päivittäistavarakauppa, Terho Kalliokoski rauta- ja erikoiskauppa, Pekka Lahti auto- ja konekauppa, Jukka Erlund talous ja rahoitus, CFO, Matti Mettälä henkilöstö ja Anne Leppälä-Nilsson lakiasiat. (Pörssitiedote 16.12.2014)

Kesko jatkaa kiinteistöjärjestelyn valmistelua. Osa sen omistamista kauppapaikoista on tarkoitus myydä perustettavaan yhteisyritykseen aikaisemmin suunnitellun kiinteistösijoitusrahaston sijasta. Järjestelyn ennakoidaan toteutuvan alkuvuoden 2015 aikana. Yhteisyritykseen Suomesta ja Ruotsista myytäväksi suunniteltujen kauppapaikkojen käyväksi arvoksi on tarkentunut enintään noin 670 miljoonaa euroa. (Pörssitiedotteet 29.11.2013 ja 28.11.2014)

Kesko uudisti konsernin toimialarakennetta yhdistämällä käyttötavaratoimialaan kuuluvan K-citymarket Oy:n Ruokakesko Oy:öön. Keskon ruokakaupan toimiala muuttui päivittäistavarakaupan toimialaksi. Erilliset rauta- ja käyttötavarakaupan toimialat yhdistyivät rauta- ja erikoiskaupan toimialaksi. Kesko-konsernin raportoitavat segmentit ovat 1.1.2015 alkaen päivittäistavarakauppa, rauta- ja erikoiskauppa sekä auto- ja konekauppa. (Pörssitiedotteet 24.9.2014, 7.10.2014 ja 27.11.2014)

Keskon käyttötavara-, rauta- ja ruokakaupan muutossuunnitelmia koskevat yhteistoimintaneuvottelut käynnistettiin 7.10.2014 Keskon käyttötavara- ja rautakaupan kotimaan yhtiöissä sekä Ruokakesko Oy:ssä, Kesko Oyj:ssä ja K-Plus Oy:ssä. Neuvottelut päättyivät 24.11.2014. Neuvottelujen piirissä oli noin 2 800 henkilöä ja yhtiöiden yhteenlasketun vähennystarpeen arvioitiin olevan enintään 230 henkilötyövuotta. Neuvottelujen tuloksena henkilöstön vähennystarpeeksi vahvistui yhteensä 193 henkilötyövuotta. Vähennyksiin sisältyvät myös mahdolliset eläkejärjestelyt ja määräaikaisten työsuhteiden päättymiset. (Pörssitiedotteet 24.9.2014, 7.10.2014 ja 27.11.2014)

Kesko Oyj:n hallitus nimitti Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Kesko-konsernin pääjohtajaksi diplomi-insinööri Mikko Helanderin 1. tammikuuta 2015 alkaen. Mikko Helander (s. 1960) aloitti Keskon palveluksessa 1.10.2014 varatoimitusjohtajana ja konsernijohtoryhmän jäsenenä ja siirtyi pääjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Pääjohtaja Matti Halmesmäki jatkaa 1.1.2015 alkaen hallituksen kanssa sovittavissa neuvonantaja- ja erityistehtävissä 31.5.2015 asti, jolloin hän siirtyy eläkkeelle. (Pörssitiedotteet 28.5.2014 ja 19.9.2014)

Anttilan kannattavuuden parantamiseksi käytyjen YT-neuvottelujen tuloksena päätettiin sulkea kahdeksan vuokratiloissa olevaa Anttila-tavarataloa. Suljettavissa tavarataloissa työskentelee yhteensä noin 210 työntekijää. Tämän lisäksi muissa Anttila-tavarataloissa vähennetään työvoimaa 25 henkilötyövuotta. Lisäksi aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut Kodin1-ketjussa ja niiden päätyttyä päätettiin sulkea Kodin1-tavarataloketjusta neljä Kodin1-tavarataloa. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin myös Anttila Oy:n ja K-citymarket Oy:n keskusyksiköissä. (Pörssitiedote 31.3.2014)

Kestra Kiinteistöpalvelut Oy, joka on Kesko Oyj:n tytäryhtiö, ilmoitti, ettei se osallistu Fennovoima Oy:n Hanhikivi 1 -ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen siihen liittyvien taloudellisten, sopimuksellisten ja aikataulullisten epävarmuustekijöiden johdosta. (Pörssitiedote 27.3.2014)

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia

KTM Anni Ronkainen, 48, on nimitetty Keskon liiketoiminnan kehityksestä, digitaalisesta liiketoimintaympäristöstä ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi (Chief Digital Officer) ja konsernijohtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa Kesko Oyj:n palveluksessa viimeistään 20.04.2015. (Pörssitiedote 26.01.2015)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2014 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

Kesko Oyj:n 7.4.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2013 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,40 euroa osakkeelta eli yhteensä 138 484 759,00 euroa. Osingon maksupäivä oli 17.4.2014. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä. Lisäksi yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet ennallaan. Varsinaisen yhtiökokouksen 16.4.2012 valitsemien hallituksen kunkin seitsemän (7) jäsenen, kauppias Esa Kiiskisen (pj.), vuorineuvos Seppo Paatelaisen (varapj.), vuorineuvos Ilpo Kokkilan, diplomikauppias Tomi Korpisaaren, kauppatieteiden maisteri Maarit Näkyvän, kauppias Toni Pokelan ja professori, kauppatieteiden tohtori Virpi Tuunaisen, Keskon yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi päättyy vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamisesta päättää vuonna 2015 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa yhtiön hallitus päätti pitää tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 7.4.2014.

Vastuullisuus

Kesko valittiin tammikuussa jälleen Maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalle (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World).

Tammikuussa julkaistussa RobecoSAMin Sustainability Yearbook 2014:ssa Kesko on hopeasijalla päivittäistavarakaupan sarjassa.

Kesko ja K-kaupat osallistuivat maaliskuussa maailmanlaajuiseen Earth Hour 2014 -tapahtumaan sammuttamalla kiinteistöjen ja kauppojen mainosvaloja.

Kesko jakoi äideille yli 16 000 Pirkka Reilun kaupan ruusua äitienpäivätilaisuudessa Helsingissä ja synnytyssairaaloissa eri puolilla Suomea.

Keskon hallitus myönsi 27. kerran stipendejä lahjakkaille nuorille urheilijoille ja taideaineiden opiskelijoille. Toukokuussa jaettujen stipendien yhteissumma oli 42 000 euroa.

Keskon Fair Play -stipendillä palkittiin 3 000 peruskoulun päättävää oppilasta, jotka ovat omalla toiminnallaan esimerkillisesti edistäneet koulunsa työrauhaa ja suvaitsevaisuutta.

Kesko valittiin syyskuussa 12. kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Parhaat pisteensä Kesko sai riskien- ja kriisinhallinnasta, vastuullisista toimintatavoista ja toimitusketjun hallinnasta.


Nuorisotakuu K-ryhmässä -ohjelman tavoite, 1 000 työllistettyä nuorta vuoden 2014 loppuun mennessä, saavutettiin yli puoli vuotta etuajassa. Elokuun loppuun mennessä nuorisotakuun avulla on työllistetty
1 500 nuorta Keskoon ja K-kauppoihin.

Kuntoutussäätiö ja Kesko toteuttavat yhdessä Tukea työkykyyn ja oppimiseen työuran alussa -hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa ja lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista.

K-ruokakaupoissa otettiin käyttöön pullonpalautusarpajaiset, joiden tuotto ohjataan puolen vuoden välein Mannerheimin lastensuojeluliitolle tai Lastenklinikan kummeille. Tavoitteena on ulottaa pullonpalautusarpajaiset noin 260 K-ruokakauppaan tämän vuoden aikana.

Kesko valittiin lokakuussa Nordic Climate Disclosure Leadership -indeksiin neljäntenä peräkkäisenä vuonna. Kesko paransi tulostaan 99/100:aan. FTSE4Good-indeksin arvioinnissa Kesko sai yleisarvosanaksi 99/100.

Keskon yhteiskuntavastuun raportti 2013 valittiin Suomen parhaaksi vuoden 2014 vastuullisuusraportointikilpailussa. Keskon raportti oli myös kansalaisjärjestön valinta parhaaksi raportiksi.

Nenäpäivä-säätiön järjestämän Nenäpäivän pääyhteistyökumppaneina toimineet K-kaupat keräsivät kampanjan aikana yli 353 000 euroa. Keräysvaroilla tuetaan pitkäkestoisia kehitysyhteistyöhankkeita, jotka keskittyvät lasten oikeuksien monipuoliseen edistämiseen kehitysmaissa.

Kesko ja K-kaupat olivat Pelastusarmeijan Joulupata-keräyksen valtakunnallinen pääyhteistyökumppani ja mukana myös Hyvä joulumieli -keräyksessä.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitteellä 6.
Tiedot optio-oikeuksista ja niiden nojalla saatavista osakkeista ja ääniosuuksista on esitetty liitteellä 30.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitteellä 33.

Kesko julkistaa vuoden 2014 integroidun vuosiraportin. Raportti sisältää liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen. GRI-tunnusluvut varmennetaan ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on liiketoiminta- ja konsernijohdolla.

Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasolla kaikissa toimintamaissa.

Kesko-konsernin riskikartta käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraporttia. Keskon hallitus käsittelee Kesko-konsernin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan tehokkuutta ja toimivuutta vähintään kerran vuodessa. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.


Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Geopoliittinen tilanne, Suomen talouden heikot näkymät, julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset sekä työttömyyden kasvu heikentävät ostovoimaa ja kuluttajaluottamusta sekä voivat aiheuttaa pitkäkestoisen laskun kysynnässä. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia erityisesti kotimaan rauta- ja erikoiskaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Ruokakaupassa hinnan merkitys korostuu entisestään.

Venäjän talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta ja Venäjän poliittiset ja maariskit ovat merkittävästi kasvaneet. Raakaöljyn hinnan lasku vähentää Venäjän valtion tuloja. Ruplan kurssin lasku heikentää ostovoimaa, kysyntää, kannattavuutta ja lisää suojautumiskustannuksia. EU:n ja USA:n talouspakotteet vaikeuttavat rahoituksen saantia Venäjällä. Venäjän vastapakotteet vaikuttavat erityisesti ruokakauppojen toimintaan ja nostavat hintatasoa Venäjällä laajemminkin. Korruptio, viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa ja niiden soveltamisessa sekä yllättävät muutokset toimintaympäristössä vaikeuttavat liiketoimintaa ja jatkuessaan hidastavat tai pahimmillaan voivat estää laajentumista.

Verkkokauppa ja sähköiset palvelut kasvattavat suosiotaan vähittäiskaupassa erityisesti kodintekniikka-, urheilu- ja muussa erikoiskaupassa. Kansainvälinen verkkokauppa lisää hintojen läpinäkyvyyttä ja kuluttajien vaihtoehtoja samalla, kun tuotteiden ja palveluiden ostaminen ja markkinointi muuttuvat yksilöllisemmiksi ja siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Ostopäätökset syntyvät usein verkossa olevan tiedon perusteella. Riski on, että verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kehityshankkeet etenevät kilpailijoita hitaammin tai kilpailevat verkkokaupat ja -palvelut ovat asiakkaiden mielestä kiinnostavampia. Ruokakaupassa verkkokaupan kehittämisen haasteita on mm. logististen toimintamallien kustannustehokkuus ja olemassa olevien kauppapaikkojen soveltuvuus verkkokauppaan.

Vähittäiskaupassa on keskeistä onnistua kehittämään konseptit asiakkaiden paikallisia tarpeita ja mieltymyksiä vastaaviksi. Kaupan alan ja asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos edellyttää jatkuvaa uudistumista. Verkkokaupan kasvu on leikannut tavaratalokaupan myyntiä eikä Anttilan konseptia ja valikoimia ole kyetty uudistamaan riittävän nopeasti. Ruotsin rautakauppojen ja Venäjän Intersport-kauppojen myynnit ja kannattavuus ovat jääneet tavoitteista. Kotimaan ruokakaupassa markkinaosuustavoitteiden saavuttaminen on entistä haasteellisempaa hintakilpailun edelleen kiristyessä.

Keskon ketjutoiminta perustuu merkittävin osin kauppiasliiketoimintamalliin poiketen useimmista kilpailijoista. Kauppiasliiketoimintamallin kilpailuetuina ovat mm. kauppiaan paikallinen asiantuntemus ja kyky reagoida nopeasti asiakastarpeiden tai kilpailutilanteen muutoksiin. Ketjujen toiminnan kehittämiseen liittyvä päätöksenteko ja liiketoimintamuutosten toteuttaminen voivat kuitenkin olla kilpailijoita hitaampaa. Pitkäkestoinen lasku kysynnän ja myynnin tasossa voivat heikentää kauppiastoiminnan kannattavuutta ja toimintakykyä.

Suomen kilpailulainsäädäntö on muuttunut niin, että muusta EU-alueesta poiketen määräävän markkina-aseman raja ruokakaupassa Suomessa on 30 %. Ruokakesko on lain mukaan määräävässä markkina-asemassa. Määräävässä markkina-asemassa olevalle yritykselle on asetettu erityisiä velvollisuuksia, jotka voivat heikentää kaupan kilpailumahdollisuuksia palvella asiakkaita ja toimia tehokkaasti. Määräävän markkina-aseman vaikutukset ovat osin tulkinnanvaraisia. Väärästä tulkinnasta voi olla seurauksena seuraamusmaksuja, korvausvelvollisuus ja maineen heikentyminen.

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Markkinaosuuden kasvattamisen kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Verkkokaupan osuuden kasvaessa, markkinatilanteen muuttuessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.


Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Kasvanut erikoisosaamisen tarve lisää riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta ja avainhenkilöriskiä.

Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla, kuten auto- ja konekaupassa, voivat omistusjärjestelyt, päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin tai liiketoiminnan menetystä.

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen. Riskinä on, että kontrollit eivät ole riittäviä tällaista rikollisuutta vastaan.

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden tuotannon ja toimitusketjun eettisyyden, työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat mm. vastuullisuusperiaatteiden viestintä asiakkaille, tavarantoimittajille ja kauppiaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistaminen.

Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot.

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään. Riskinä on myös, että vakuutukset eivät kata kaikkia yllättäviä onnettomuuksia ja vahinkoja.

Tuloskehitykseen liittyvät muut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1—12/2015) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1—12/2014).

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelee Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kaupan kysynnän ennakoidaan olevan myös alkavana vuonna heikkoa ja kilpailutilanteen edelleen kiristyvän erityisesti päivittäistavara- ja käyttötavarakaupassa. Ruotsissa ja Norjassa sekä Baltian maissa kaupan kysynnän kasvun ennakoidaan jatkuvan. Venäjällä taloustilanne ja kuluttajien ostovoima heikkenee.

Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan vuonna 2015 olevan samalla tasolla kuin vuonna 2014. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan vuonna 2015 olevan samalla tasolla tai hieman alempi kuin vuonna 2014.


Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 084 158 672,62 euroa, joista tilikauden voitto on
16 269 287,26 euroa.

Hallitus ehdottaa 13.4.2015 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 1,50 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 9.2.2015 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 024 437 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 148 536 655,50 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2015 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2014 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2014 integroidun vuosiraportin. Raportti sisältää liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2014, vastuullisuusraportoinnin tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.