Open tools
Open share menu
Vuosikertomus 2013

Henkilöstö

LA1 Henkilöstön vaihtuvuus

Vuonna 2014 Keskossa työskenteli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin noin 19 976 henkilöä (2013: 19 489) kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Henkilöstöstä 48 % oli Suomessa ja 52 % muissa toimintamaissa. Koko henkilökuntamäärästä vähittäiskaupassa työskenteli noin kolme neljäsosaa.

Konsernin palvelukseen tuli vuoden 2014 aikana Suomessa 3 711 (2013: 4 417) uutta työntekijää. Konsernin palveluksesta lähti Suomessa 3 820 (2013: 4 095) henkilöä.

Muissa maissa konsernin palvelukseen tuli 6 478 (2013: 6 330) työntekijää ja lähti 6 163 (2013: 5 964) työntekijää. Suomessa yleisin syy työsuhteen päättymiseen oli määräaikaisuus – noin 55 % (2013: 53 %) – ja muissa maissa työntekijän oma irtisanoutuminen – 58 % (2013: 61 %).

Taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä sekä muista työsopimuslain mukaisista syistä työnantajan päättämiä työsuhteita oli Suomessa 6,4 % (245 kpl) ja muissa maissa 20,5% (1 262 kpl) päättyneistä työsuhteista. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 6,8 % (278) ja 23,3 % (1 389).

Vuonna 2014 konserniyhtiöillä Suomessa oli vireillä seitsemän työsuhderiitaa eri oikeusasteissa. Työnantajalle myönteisiä ratkaisuja annettiin yksi ja kielteisiä yksi. Viisi työsuhderiitaa on vireillä. Muissa Keskon toimintamaissa oli vireillä kaksi työsuhderiitaa, joista yhdessä tehtiin sovinto ja toinen on vielä vireillä.


Keskon henkilökunnan määrän kehitys





2014
2013
2012
Suomi 31.12.


12 180
12 776
13 278
Muut toimintamaat 31.12.


11 614
11 087
10 802
Yhteensä 31.12.


23 794
23 863
24 080
Suomi, keskimäärin


9 580
9 805
10 231
Muut toimintamaat, keskimäärin


10 396
9 683
9 515
Yhteensä keskimäärin


19 976
19 489
19 747



























                 

Keskon määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden osuudet





2014
2013
2012
Määräaikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %






Suomi


13,9
12,9
14,7
Yhtiöt muissa toimintamaissa


7,2
7,0
8,0
Koko konserni yhteensä


10,7
10,2
11,0
Osa-aikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %






Suomi


43,6
45,4
45,4
Yhtiöt muissa toimintamaissa

7,1
8,0
8,4
Koko konserni yhteensä


25,8
28,1
28,7
                 

Keskon henkilökuntatilastoja vuodelta 2014 toimintamaittain eriteltynä


Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Venäjä Valko-Venäjä
Henkilökuntaa yhteensä 31.12. 12 180 767 331 575 494 3 898 3 338 2 211
Vuonna 2014 keskimäärin 9 580 814 310 535 479 3 455 2 854 1 950
Työsuhteita alkoi, kpl ¹ 3 711 226 72 182 176 2 226 1 956 1 640
- naisia ² 1 575 86 11 38 44 0 ³ 897 350
- miehiä ² 1 181 140 58 70 95 8 ³ 1 053 592
Työsuhteita päättyi, kpl ¹ 3 820 347 232 172 162 2 073 1 785 1 392
Työnantajan päättämänä, % 6,4 17,9 31,9 8,1 27,2 15,1 17,0 32,3
Kokonaisvaihtuvuus, % ² 23,5 45,2 69,2 17,0 25,3 51,3 53,3 31,4









¹ Sisältää kesätyöntekijät
² Ei sisällä kesätyöntekijöitä
³ Ei sisällä Senukai, Liettua
                 
LA2 Henkilöstön etuudet

Kesko-konserni tarjoaa henkilöstölleen kaikissa toimintamaissa henkilöstöetuuksia. Suomessa vakituiselle sekä määrä- ja osa-aikaiselle henkilöstölle tarjotaan esimerkiksi työterveyshuolto, vakuutus työtapaturman ja ammattitaudin varalta, vanhempainvapaa sekä eläke-etuudet.

Suomen yhtiöissä työntekijöitä muistetaan eri merkkipäivinä. Esimerkiksi 50- ja 60-vuotismerkkipäivän saa palkallisena vapaapäivänä, jos päivä on työpäivä. Kesko myös tukee Suomen yhtiöissä vapaa-ajantoimintaa Keskon kerhon kautta. Kerhon toiminnan tarkoituksena on luoda hyvää yhteishenkeä sekä edistää kerholaisten liikunnallisia, sivistyksellisiä ja virkistyksellisiä pyrkimyksiä. Osa Virossa ja Latviassa toimivista yhtiöistä myös tukee taloudellisesti työntekijöitään erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi lapsen syntymän ja ensimmäisen kouluvuoden sekä läheisen kuoleman yhteydessä. Lisäksi työntekijöille tarjotaan monipuolisia ostoetuja K-ryhmään kuuluvissa liikkeissä sekä henkilökuntamyymälöissä. Myös työsuhdepuhelin ja -auto ovat tarjolla tehtävän niin edellyttäessä.

Tulospalkkiot ja osakepalkkio-ohjelma

Vuoden 2013 tulospalkkiojärjestelmiin perustuvia tulospalkkioita maksettiin keväällä 2014 Suomessa noin 12,7 miljoonaa euroa (2013: 10,5 miljoonaa euroa) eli 3,6 % (2013: 3,0 %) palkkasummasta. Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu koko henkilöstö lukuun ottamatta myyjätehtäviä ja muunlaisiin bonus- tai provisiojärjestelmiin kuuluvia tehtäviä. Suomen toiminnoissa maksettiin vuonna 2014 erilaisia palkkioita 13,4 miljoonaa euroa (2013: 11,1 miljoonaa euroa) tulospalkkiot, myyntipalkkiot ja muut vastaavat rahalliset palkitsemistavat yhteenlaskien.

Tulospalkkiojärjestelmän mittareita ovat esimerkiksi konsernin ja toimialan kokonaistulos, työntekijän oman yksikön myynti ja tulos sekä asiakastyytyväisyys. Esimiesten tulospalkkioon vaikuttaa myös henkilöstön työtyytyväisyys.

Muissa maissa yhtiöt maksoivat vuonna 2014 bonuksina ja muina palkkioina 6,2 miljoonaa euroa eli 4,3 % palkkasummasta. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 2,9 miljoonaa euroa ja 2,1 % palkkasummasta.

Kesko-konsernin johdolla ja avainhenkilöillä – noin 150 henkilöä – on suoritusperusteinen tulospalkkiojärjestelmä. Palkkion enimmäismäärät vaihtelevat henkilön työn tulosvaikutuksen mukaan 3–8 kuukauden palkkaa vastaaviin määriin asti.

Keskolla on noin 145:lle johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle suunnattu osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2014, 2015 ja 2016. Palkkiona annettaviin osakkeisiin liittyy kutakin ansaintajaksoa seuraava kolmen kalenterivuoden mittainen sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Vuoden 2015 helmikuussa hallitus päätti antaa osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2014 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella 146:lle Keskon johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle yhteensä 120 022 yhtiön B-osaketta.

Eläkkeet

Kesko-konsernissa Suomessa annettiin uusia eläkemyöntöjä 155 henkilölle (2013: 162). Lukuun sisältyvät vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle jääneet. Kuntoutusrahaa myönnettiin uudelleenkoulutukseen tai työkokeiluun 40 (2013: 26) henkilölle, joilla työkyvyttömyyden uhka lähivuosina oli ilmeinen.

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pysynyt koko 2000-luvun matalana. Työterveyshuolto on samalla aikajaksolla panostanut voimakkaasti työkykyä ylläpitävään toimintaan. Keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä vuonna 2014 oli 59 (2013: 59) vuotta. Muissa toimintamaissa 14 (2013: 19) työntekijää siirtyi eläkkeelle.

Henkilöstön ja johdon väliset suhteet

LA4 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista lainsäädäntöä. Uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu laissa yhteistoiminnasta yrityksissä, jonka mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa työnantajan on ilmoitettava neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä kohtuullisen ajan kuluessa. Kaupan alan työehtosopimuksessa ei ole määritelty uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettavia vähimmäisilmoitusaikoja.

Kesko-konsernissa on yhtiökohtainen luottamusmiesjärjestelmä, joka on käytössä kaikissa suurimmissa tytäryhtiöissä Suomessa. Keslog Oy:ssä on toimipaikkakohtaisia luottamusmiehiä sekä Anttila Oy:ssä ja K-citymarket Oy:ssä on myös tavaratalokohtaisia luottamusmiehiä.

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan työlainsäädännössä määriteltyjä irtisanomisaikoja. Suomessa irtisanomisaika on kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen riippuen työsuhteen pituudesta.

Työntekijät voivat esittää kysymyksiä, palautetta tai kehittämisehdotuksia Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvistä asioista nimettömänä Keskon intranetistä, Keskonetistä, löytyvän Suora linja -palautekanavan kautta. Vastaukset julkaistaan kaikkien nähtäväksi Keskonetissä. Myös Keskonetistä löytyvän Postia pääjohtajalle -palautekanavan kautta henkilökunta voi lähettää terveisensä, kommenttinsa ja ehdotuksensa sähköisesti suoraan pääjohtajalle.

Työterveys ja -turvallisuus

LA5 Työsuojelutoimikuntien piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus

Työsuojelutoiminta on järjestetty yhtiö- tai toimipaikkakohtaisesti noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Pohjoismaiden ulkopuolella työsuojeluasioita käsitellään työpaikkakomiteoissa.

Työturvallisuuskoulutusta järjestetään keskolaisille ja K-kauppiaille K-instituutissa. Eri yhtiöt järjestivät omaan toimintaansa räätälöityä koulutusta.

LA6 Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset

Kesko-konsernissa työntekijöiden neuvonta ja ohjaus, työhön liittyvien terveydellisten riskien kartoittaminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito vakavissakin sairauksissa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on työterveyshuollon normaalia toimintaa.

Keskon oman työterveyshuollon palvelujen piirissä Suomessa oli noin 10 500 (2013: 9 500) Kesko-konsernin työntekijää. Keskon työterveyshuolto ostaa Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevien työntekijöiden työterveyshuollon eri palveluntuottajilta. Keskitetty hankinta ja tavoitteellinen johtaminen mahdollistavat yhtenäisen sisällön ja toimintatavat työterveyshuollossa. Muissa maissa työterveyshuolto on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

Työterveyshuoltoon käytettiin Suomessa vuonna 2014 kaiken kaikkiaan noin 5,2 (2013: 5,0) miljoonaa euroa. Tästä summasta Kansaneläkelaitos korvasi noin 2,5 (2013: 2,4) miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Keskon työterveyshuolto käytti varoja henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon 412 euroa (2013: 481 euroa) henkilöä kohti.

Keskon panostus työterveyshuoltoon, Suomi





2014
2013
2012
Euroa/henkilö


412
481
479
                 

Työterveyshuoltoyksikön asiantuntemusta käytetään monipuolisesti Keskon vähittäiskauppayhtiöiden ergonomian kehittämisessä. Ergonomia ymmärretään tässä yhteydessä laajasti, ja se sisältää kemialliset, fysikaaliset, työliikkeisiin liittyvät sekä psykososiaaliset tekijät.

Työterveysneuvottelut, joissa ovat mukana työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja, ovat työterveyshuollolle perustoimintaa. Neuvotteluja voidaan pitää esimerkiksi työkyvyn alenemistilanteissa, ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa, runsaiden poissaolojen yhteydessä, työhön liittyvässä kuormittumistilanteessa tai työyhteisön ristiriitatilanteissa. Tavoitteena on varhainen puuttuminen työkykyä uhkaaviin tilanteisiin.


Tapaturmat ja ammattitaudit Suomessa





2014   2013
2012
Kuolemaan johtaneet tapaturmat


0
0
0
Työtapaturmat, ilman työmatkatapaturmia

124
116
143
Työmatkatapaturmat


32
43
53
Tapaturmataajuus ¹ /miljoona työtuntia

6
6
7
Tapaturmien keskimääräinen vakavuusaste, päivää

17,6
18,3
20,7
Ammattitautiepäilyt


11
4
2
Ammattitaudit


0
9
0
Tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspäivät

2751
2 902
4 056
Työntekijää kohti


0,29
0,30
0,40
                 

Laskentatapa: tunnusluvut eivät sisällä pientapaturmia eli alle kolmen päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia. Tilastointi ei kata urakoitsijoita eikä seuraavia yhtiöitä: Vähittäiskaupan Takaus Oy, Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy, Kaupan Maataloussäätiö.

¹ Ilman pientapaturmia ja työmatkatapaturmia, laskettuna todellisilla työtunneilla

Sairauspoissaolot maittain 2014


Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Venäjä Valko-Venäjä
Sairauspäiviä yhteensä 116 066 7 714 3 173 3 253 5 383 24 435 28 759 21 844
Työntekijää kohti 12,1 9,5 10,2 6,1 11,2 7,1 10,1 11,2
Per miljoona työtuntia 6 424 5 385 5 821 2 997 5 568 3 501 5 089 5 513
                 

Laskentatapa: sairauspäivät työntekijää kohti laskettu keskimääräisellä henkilökuntamäärällä

2014 ei sisällä Konsoma JLLC, Valko-Venäjä

Tilasto tapaturmista Suomessa sekä sairauspäivien erittely maittain on esitetty yllä olevissa taulukoissa. Muissa maissa työssä tapahtuneita yli kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneita tapaturmia oli vuonna 2014 yhteensä 46 kappaletta. Suomessa vastaava luku oli 124 kappaletta.

Sairauspoissaoloprosentti Suomen yhtiöissä oli 4,5 % tehdyistä työtunneista vuonna 2014 (2013: 4,6 %). Noin 78 % (2013: 79 %) sairauspoissaoloista oli lyhytaikaista sairauspoissaoloa (palkallisia sairauspäiviä). Muissa maissa sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 % (2013: 4,0 %). Luvut eivät sisällä Konsoma JLLC:n tietoja.

Koulutus ja henkilöstön kehittäminen

LA9 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden ja LA10 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat

K-instituutin tehtävänä on tuottaa K-ryhmän koulutuspalveluita joustavasti ja tehokkaasti. K-ryhmän opiskelijamäärä K-instituutissa sisältäen myös kauppiaiden palveluksessa olevat kaupan työntekijät ja verkkokoulutukset oli vuonna 2014 yhteensä 37 118 (2013: 30 247).

Henkilöstön ja johdon systemaattinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on kriittinen tekijä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Osaamisen kehittämisen ydinalueita ovat myynti ja -palveluosaaminen, tavara-alakohtaiset kilpailuetuhankkeet, lähiesimiestyö ja johtaminen sekä sähköinen kauppa ja palvelut. Myös tietotekniikka- ja kielivalmennukset ovat tärkeässä roolissa osaamisen kehittämisen jatkuvassa prosessissa.

Kesko HR / Yhteiset palvelut -yksikön organisoimiin kaikille keskolaisille yhteisiin valmennuksiin osallistui vuonna 2014 noin 1 100 keskolaista, joista yli puolet osallistui johtamis- ja lähiesimiesvalmennuksille. Henkilökohtaista kehittymistä tukevien johtopotentiaalin Personal Development Program -ohjelmien sekä Leadership Development Program -johtamisvalmennuksen osallistujaryhmät olivat kansainvälisiä.

Keskossa on toteutettu työhyvinvointiohjelmaa vuodesta 2011 alkaen tavoitteena henkilöstön työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnin kokonaiskustannusten alentaminen.

K-instituutti vastaa Suomen suurimpiin kuuluvan aikuiskoulutusohjelman, Mestarimyyjäkoulutuksen, toteuttamisesta. Mestarimyyjäkoulutuksen toteuttaminen koulutusportaalissa mahdollistaa opiskelun kunkin opiskelijan oman aikataulun mukaisesti. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita laajasta sähköisestä opiskelumateriaalista juuri heitä kiinnostavat ja heidän osaamistaan kehittävät verkkokoulutukset. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää erityisesti myyjän palveluasennetta, myyntitaitoja ja tuotetuntemusta yhteistyössä tavarantoimittajien kanssa. Mestarimyyjäopiskelu toteutettiin myös noin sadassa kaupallisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Mestarimyyjäkoulutukseen liittyviä verkkokoulutuksia suoritettiin K-kaupoissa noin 167 500 ja eri oppilaitoksissa noin 53 000 vuoden 2014 aikana.

Verkkokoulutusten osalta yhteistä ja K-instituutin hallinnoimaa oppimisympäristöä levitettiin yhteistyössä Rautakeskon kanssa myös muihin toimintamaihin vuoden 2014 aikana. Latviassa, Venäjällä, Virossa ja Ruotsissa oli opiskelijoita yhteensä lähes 2 400 ja he ovat suorittaneet yli 14 000 koulutusta verkko-oppimisympäristössä. Käyttöönottoa eri toimintamaissa jatketaan myös muiden toimialojen kanssa vuoden 2015 aikana.

K-instituutin K-kaupoille toteuttamiin alueellisiin ja kauppakohtaisiin koulutuksiin Suomessa osallistui vuonna 2014 noin 2 100 henkilöä. K-instituutin järjestämissä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksissa opiskeli vuoden aikana 560 opiskelijaa (2013: 539), joista 185 (2013: 223) suoritti ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.

Sisäinen tehtäväkierto avaa mahdollisuudet moniin erilaisiin uravaihtoehtoihin. Suomessa sisäisiä siirtoja tehtiin noin 1 900 (2013: 1 500) ja muissa toimintamaissa yhteensä noin 2 500 (2013: 3 000).

K-ryhmän rekrytointia Suomessa tukevat K-trainee-ohjelma ja kauppiasvalmennusohjelmat. Viides K-trainee -ohjelma käynnistyi kesäkuussa 2014 ja ohjelmaa muokattiin entistä joustavammaksi: K-traineeksi voivat päästä sekä opiskelun loppuvaiheessa olevat että jo työkokemusta hankkineet vastavalmistuneiden ohella. 340:stä hakijasta valittiin 11 K-traineeta ohjelmaan.

Tulevia K-kauppiaita koulutetaan kauppiasvalmennusohjelmien avulla. Valmennukseen kuuluu verkko-opintoja, ohjattu kauppiastyön harjoittelu sekä alueellisia ja valtakunnallisia lähiopetusjaksoja. Ohjelmasta valmistuneella on valmiudet aloittaa ura itsenäisenä K-kauppiaana. Lue lisää K-trainee-ohjelmasta ja kauppiasvalmennusohjelmista Keskon nettisivuilta.

Koulutuspäivät ja -kustannukset 2014







2014

2013

2012
Koulutuspäiviä











Suomi




9 083

9 021

9 498
muut maat ¹ ²



14 285

16 848

7 819
Koulutuspäivät työntekijää kohti










Suomi




0,9

0,9

0,9
muut maat ¹ ²




1,4

1,7

0,8
Koulutuskustannukset, milj. €











Suomi




2,9

2,0

2,6
muut maat




0,8

0,9

1,2
Koulutuskustannukset työntekijää kohti, €










Suomi




298

205

255
muut maat




80

94

121

Koulutuspäivät eivät sisällä eLearning-koulutuksia.

¹ 2012: Ei sisällä Byggmakker, Norja, ja Konsoma JLLC, Valko-Venäjä
² 2013 ja 2014: Ei sisällä Konsoma JLLC, Valko-Venäjä
                         
LA11 Kehityskeskustelut ja suorituksen arvioinnit

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä avainhenkilöiden suorituksenarviointi ovat käytössä kaikissa Kesko-konsernin yhtiöissä ja toimintamaissa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan menneen kauden suoritus ja asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle sekä keskustellaan henkilön, esimiestyön ja työyhteisön kehittämisestä. Kehityskeskustelut koskevat koko henkilöstöä, ja vuonna 2014 niiden toteutumisprosentti oli Suomessa 86 % (2013: 85 %) ja muissa maissa 76 % (2013: 76 %). Kehityskeskustelun käyneistä 74 % olivat tyytyväisiä käytyihin keskusteluihin.

Suorituksen arvioinnin tavoitteena on tukea henkilön kehittymistä ja kannustaa parantamaan suoritusta. Yhdenmukaisilla arviointikriteereillä mahdollistetaan systemaattinen avainhenkilö- ja johtoresurssikartoitus ja tuetaan tehtäväkiertoa yhtiöiden välillä.


Henkilöstötutkimus

Henkilöstötutkimus on yksi keskeisimmistä sisäisten toimintatapojen ja esimiestyön laadun kehittämisen välineistä.

Henkilöstötutkimus tehdään samanaikaisesti Kesko-konsernissa ja osassa K-kauppoja Suomessa ja muissa maissa. Tutkimuksella selvitetään henkilöstön sitoutumista organisaatioon, hyvän työsuorituksen mahdollistavia toimintatapoja, henkilöstön työhyvinvointia sekä tyytyväisyyttä lähiesimiehen ja johdon toimintaan.

Vuoden 2014 henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli aiempaa parempi, 81 % (78 % vuonna 2013). Henkilöstö koki yhteistyön muiden työntekijöiden kanssa olevan erittäin hyvä, 82 % (80 %). Esimiestyön arvio parani 73 %:iin (72 %). Suurin lasku oli henkilöstön sitoutuminen -indeksissä, joka laski 53 %:iin (55 %).

Esimies käsittelee henkilöstötutkimuksen tulokset aina oman henkilöstönsä kanssa. Tutkimuksen tulosten pohjalta sovitaan kehittämistoimenpiteet, jotka kytketään osaksi vuosittaista toiminta- ja henkilöstösuunnitelmaa ja joiden toteutumista seurataan. Vuoden 2014 tulosten jälkeen järjestettiin kaksi Employee Engagement -valmennusta, joihin osallistui yhteensä 100 Keskon johtajaa. Valmennuksessa pureuduttiin mahdollisuuksiin parantaa henkilökunnan sitoutumista.

Henkilöstötutkimus

















Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Venäjä

2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013
Henkilöstön sitoutuneisuus 50 % 54 % 42 % 49 % 51 % 48 % 63 % 56 % 59 % 56 % 75 % 79 % 63 % 58 %
Suorituksen mahdollistaminen 68 % 69 % 51 % 54 % 72 % 70 % 71 % 68 % 70 % 69 % 82 % 83 % 81 % 75 %
Esimiestyö 70 % 70 % 61 % 60 % 66 % 70 % 73 % 71 % 78 % 79 % 75 % 80 % 85 % 83 %
Työhyvinvointi 58 % 60 % 37 % 45 % 68 % 69 % 72 % 69 % 69 % 68 % 81 % 83 % 69 % 65 %
                             

Monimuotoisuus

LA12 Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus

Henkilöstön keski-ikä oli Suomessa 36,0 (2013: 35,2) vuotta vuonna 2014. Muissa maissa henkilöstön keski-ikä vaihtelee 27 (2013: 25) vuodesta 46 (2013: 44) vuoteen.

Kesko Oyj ja sen toimiala- ja tytäryhtiöt Suomessa tekevät lakisääteiset yhtiökohtaiset henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat sekä määrittelevät parannustavoitteet. Suunnitelmat kattavat muun muassa rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi työntekijöiden tasa-arvokokemuksia on tutkittu osana henkilöstötutkimusta muun muassa seuraamalla eri ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten henkilöiden yhdenvertaista kohtelua. Tutkimuksessa selvitetään henkilöstön tasapuolista kohtelua sukupuoleen, ikään, rotuun, työkykyyn, uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Vuonna 2014 vastaajista 74 % oli sitä mieltä, että henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti.

Vuoden 2014 lopussa Kesko-konsernin kaikista työntekijöistä Suomessa oli naisia 59 % (2013: 59 %) ja miehiä 41 % (2013: 41 %). Muiden toimintamaiden yhtiöissä luvut olivat vastaavasti 52 % ja 48 % (2013: 50 % ja 50 %).

Vuonna 2014 Keskon hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi oli naisia. Konsernijohtoryhmän kahdeksasta jäsenestä naisia oli kaksi. Vuonna 2015 konsernijohtoryhmässä on yhdeksän jäsentä, joista kaksi on naisia. Vähittäiskauppaa harjoittavissa tytäryhtiöissä Suomessa naisten osuus esimiestehtävissä on merkittävä. K-citymarketin käyttötavaran osastopäälliköistä 83 % (2013: 84 %) ja Anttila-tavaratalojen osastopäälliköistä 75 % (2013: 75 %) on naisia. Kaikista esimiehistä Suomessa vuoden 2014 lopussa 54 % (2013: 53 %) oli naisia ja 46 % (2013: 47 %) miehiä.

K-kauppiasliitossa käynnistyi vuonna 2012 Monenlaisia tuloksentekijöitä -hanke yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa. Hankkeesta luotiin pysyvä toimintamalli vuoden 2013 aikana.

Elokuusta 2013 lähtien on Keskossa toteutettu Nuorisotakuu K-ryhmässä -ohjelmaa, jonka tavoitteena oli työllistää vähintään 1 000 nuorta vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaikki odotukset ylittyivät ja vuoden 2014 loppuun mennessä 1 800 nuorta oli työllistynyt K-kauppoihin ja Kesko-konserniin.

Naisten ja miesten tasa-arvoisuus

LA13 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde

Keskolaisten keskimääräinen vuosipalkka oli Suomessa 36 930 euroa, muissa Pohjoismaissa 39 418 euroa ja Baltian maissa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä 10 649 euroa. Kesko-konsernin toiminta on monialaista, joten keskimääräinen palkka ei ole hyvä tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien, kuten myyjien ja varastotyöntekijöiden, kohdalla käytetään työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä ja -taulukoita. Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakohtaiset kalleusluokat. Ylempien toimihenkilöiden palkka määräytyy tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Tehtävien moninaisuudesta johtuen ei ole mahdollista tehdä kattavaa konsernitasoista vertailua sukupuolten välillä.

Vuosittaisten yhtiökohtaisten tasa-arvosuunnitelmien osana tarkastellaan palkkauksen tasa-arvoa. Sukupuoli ei ole palkkaukseen vaikuttava tekijä eikä merkittäviä eroja ole havaittu vertailukelpoisten tehtävien osalta. Tasa-arvosuunnitelmissa pyritään edistämään palkkatasa-arvon toteutumista niiden tehtävien osalta, joissa vertailujen tekeminen on mahdollista.


Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, Suomi





2014
2013
2012
Ylin johto


15,6
16,7
24,4
Keskijohto


18,6
19,8
17,1
Esimiehet ja asiantuntijat


48,2
47,7
46,6
Työntekijät ja toimihenkilöt


61,5
61,9
63,0
Yhteensä


58,8
59,3
59,9
                 

Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, muut maat





2014
2013
2012
Ylin johto


0,0
0,0
0,0
Keskijohto


46,8
48,6
46,0
Esimiehet ja asiantuntijat


54,7
52,6
47,0
Työntekijät ja toimihenkilöt


46,2
48,9
48,1
Yhteensä


51,5
50,2
47,7
                 

2012 ja 2013: Ei sisällä Senukai, Liettua ja Byggmakker, Norja

2014: Ei sisällä Senukai, Liettua